Wanhennutaan taas

HBD - day!

Näin siinä taas pääsi käymään, mutta onneksi ei koskaan ennen - tai ainakaan tänä vuonna kuin kerran :). Tuon pienen hieman tai täysin omaan piikkiin menneen vatsataudin jälkeen tuli hyvän päivän tutuksi Aseanian hotellin pääkokki. Satuin häneltä pyytämään jotain spesiaalia seafoodia ja dineriä synttäreideni kunniaksi ja se oli sitten siinä. Aamu avattiin kuoharilla (koita leksa kestää), mutta muuten ei ollut mitään ihmeempää Herra nro47:n päivässä. Illaksi sitten syömään altaan äärelle mitä lie onkin mestari meille sitten suunnitellut...

Eikun kippis!

Kattaus oli sitten ihan vimpanpäälle. Eine moneen kertaan epäili, että ollaan varmaankin jonkun muun pöydässä ja kohta tulee ne paikalle, joille tämä mestarillinen luomus oli katettuna. Mutta ei. Täällä vaan homma halutaan tehdä ihan täysillä kunnolla. Meillä oli oma tarjoilija kaiken aikaa odottamassa, jos vain jotain tarvitaan tai halutaan. Kattaukseen kuului kuninkaalliset pehmustetut tuolit ja pöytä hienoine liinoineen koristeineen sekä itämainen matto, jotka olivat varta vasten kannettu sisältä ravintolasta. Ympärillä oli tuikkumeri ja kukkasia ympärillä sekä pöydällä. Hohoijaaa...

Illan Menu

Kuohuviinistä lähtien oli menu paketoituna valmiiksi, joten ei tarvinnut kuin istua pöytään ja ihallailla luomuksia, joita tarjoilija kantoi eteemme. Alkusalaatti, vaikken olekaan jäniksenruuan suurimpia himoitsijoita oli jo mielettömän hyvä. Keitto oli niin kuin sienikeiton tuleekin olla, mutta sitten tärähti jopa Einelle kun tuli pääruoka. Lobster Termidor oli aivan huikea ateria. Se miten siitä oli saatu niin mielettömän pehmeää ja silti niin mehukasta ja maistuvaa oli todellinen mestariteos. Sanat eivät vaan riitä kuvaamaan miten huippua oli tuo merenelävä.

Lobster Termidor

Mahat oli jo aivan pinekeänä näistä ja vielä oli jaksettava, sillä mestarin luomus, jälkiruoka oli vielä tulossa. Monttu auki joutui hiukan katselemaan kun paikallinen jäätelöannos tuli eteen, että voiko tätä edes syödä....

Jäätelökakkuko?

Showryhmä yhteiskuvassa

Tämän herkuttelun jälkeen olikin aika siirtyä jo yöelämään ja siellä oli paikallinen bändi tunnelmaa nostattamassa. Täytyy sanoa, että jos tällainen bändi vetäisi suomessa muutaman keikan, niin kyllä olisi kannatusta... Bändin keulahahmona oli Pitt Xiaogonz.

Bändi oli toki cover-bändi, joten hyvää musaa oli tarjolla illasta toiseen. Täällä oikeasti viihtyi. Tyttö joka oli bändin naissolisti oli myös aivan mieletön. Uskomaton ääni... Basisti ja rumpali taisivatkin olla ainoat joille ei mikkiä oltu tässä pumpussa annettu. Täällähän sitä ois voinut viettää aikaansa enemmänkin, mutta...

Bagge Silaa...

Synttärin kunniaksi pitihän se lahja laittaa palamaan... Tästä sitten pienet nokoset ja kohti uusia tuulia ja seikkailuja, sillä matka jatkui jo aamulennolla kohti KL cityä.