lauantai 24. joulukuuta 2016

Hanoi City

Hi,

Huikee2016 vuosi alkaa pikkuhiljaa vedellä viimeisiään ja viimeisenä kohteena oli tällä kertaa Hanoi, Vietnam. Bangkokin ja Thaimaan vilinän jälkeen olikin taas skoottereiden sekamelska taas aivan järkyttävä. Kiva kun on olemassa liikennesäännöt - eli aja mistä vaan ja miten vaan, mutta älä kolaroi ja aja kenenkään päälle on se sääntö. Ihme kyllä kolareita ja kolhittuja autoja ei vaan ole vastaan tullut, vaikka toisin luulisi.

Hanoi Citadel
Iltavalaistuksessa
Hanoin liikenne oli kyllä jollain tavalla hiljaisempaa kuin Saigonissa. Ja jopa teiden ylittäminen tuntui helpommalta. Toki voihan se olla, että tuli jo koettua ja opittua tätä Saigonissa, niin enää ei tullut yllätyksenä. Paikalliset muuten saattoivat kävellä keskellä tietäkin ja skootterit ja autot vain tööttäilivät takana, mutta mikäs siinä näillä mennään.

Katu- ja markkinamyyjät painoivat duunia aamusta iltamyöhään. Hauskaa oli katsoa kun myyjät tuntuivat asuvan kaupoissaan ja kojuissaan syöden pikkuisilla muovituoleilla ja nukkuen vaatekasojen päällä.

Joulukadulla
Tonttu etsii lakkiaan...
Täällä oli mielettömästi tarjolla jouluihmiselle koristeita monellakin kadulla. Onneksi meille ei tarvinnut mitään joulukrääsää lähteä ostamaan, joten pelkällä ihmettelyllä selvisi näistä kauppiaista ohitse. Vietnamissa oli muuten erittäin kiva kävellä ja katsella katukauppiaiden touhua ja myyntitiskejä. Täällä ei todellakaan tuputeta väkisin mitään ja pakoteta ostamaan vaikka tutkit tavaraa ja aloitat tinkimisen. Tinkiä saa ja pitää ja sehän me osattiin. Jossei hinnat kohdanneet ei kukaan tullut vihan riivaamana perään juoksemaan.

Viinitkin löytyy katukaupasta hyllytavarana
Tavara kulkee
Kähertäjä työssään
Nämä paikalliset parturit olivat myös oma näkynsä kadulla. Heidän "liiketilansa" oli vain tuoli ja peili talon seinässä. Tiski käännetään peilin eteen yöksi pystyyn ja pulju on kiinni. Illaksi samaan kohtaan saattaa ravintola taas kattaa pöydän, joten tila on tehokäytössä.

Maanataina kävimme katsomassa myös Ho Chi Minhin mausoleumin, johon hänen ruumis on palsamoituna. Paikka oli valtava sitä ympäröi valtavat nurmi ja puistoalueet.

Sotilaat kierroksella
Samana päivänä kävimme myös sotahistoriaa katsomassa ja myös Leninin patsas tuli nähtyä. Kommunismihän se täällä jyllää, joten punaiset liput liehuivat saloissa pitkin katujen varsia. Sota ja sen historia oli nähtävillä katukuvassa joka puolella ja sotilaat aseineen vartioivat eri rakennuksia. Kuvata ei saanut vartioivia sotilaita ja kerran kun yritin kauempaa ryhtyä kuvaamaan niin tuomaripilli rupesi soimaan ja kaveri viittoili, että eipäs kuvata.

Lipputorni
Ranskalaiseten hävittäjän loppusijoitus
Katukuvassa näkyi mitä ihmeellisimpiä kuljetuksia, joista tämä sikakuljetus oli yksi monista. Teurastetut ruhot oli mopon tarkakalla menossa jatkojalostukseen. Ei tässä mitään kylmäkuljetusta tarvita ja liha riippuu matkalla sopivasti. 

Siat liikkeellä

Yhtenä Vietnamin reissumme kohteena oli mennä katsomaan paikallisten esittämää nukketeatteria ja täältä se sitten löytyi. Nukketeatterin lippumyyjä oli kyllä niin elämään väsynnyt mummo, jonka tyyli ja tapa myydä lippuja oli kaikkea muuta kuin toivottu. Kysyttiin kahta lippua ja laittoi liput tiskiin ja se oli siinä rahat pois ja ei mitään saanut valita ja toivoa. No, sehän oli pääasia että näkemään päästään. 
WaterPuppet
Itse esitys oli kyllä hieno, vaikkakin ihan vikalta penkkiriviltä jouduimme sitä tiirailemaan. Vasemmalla oli muusikot, laulajat sekä esityksen ääninäyttelijät. Itse nukkehahmot olivat vedessä ja niitä liikuteltiin keppien avulla pressujen takaa. Hieno kokemus, joka kannattaa kyllä käydä kokemassa kun Vietnamiin menee.

Hanoin järvimaisemaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti