Hi,
Nha Trang - Tämä vaikuttaa kivalta paikalta. Taso nousi jollain tavalla tuosta paratiisisaaresta verrattuna, joten täällähän voisi viihtyä. Illan kähmyssä olimme hotellilla ja siinä päästiin pyykkaamaan vaatteita, joita on vain se toinen meistä nyrkkipyykillä pyöritellyt altaassa aiemmin. Nyt siis LG:n konevoimalla saatiin suht puhdasta ja kuivaakin.
|
Illan kähmystä kuvaa |
Tästä sitten oli tarkoitus jatkaa ja lähteä tutustumaan kaupungin vilskeeseen. Hotellin lähellä oli ruokapaikkoja ja tietysti NightMarket alue. Täällä käytiin myös pyörähtää...
|
Markettia marketin perään |
Tämä alue oli jo aikas pahanenteinen. Paikallisten lisäksi täällä oli vain ja ainostaan kuultavissa ryssänmolotusta, joten jopa meille alkoi paikalliset kauppiaat puhumaan "pasiipaa", huoh. Pikkasen tökkii, eikä millään pahalla... Muttei ihan hyvälläkään... sorry nyt vaan. Täällä ei siis viihdytty sen pidempään, vaan suuntasimme ruokaa etsimään...
|
Käviskös grillattu Krokotiili? |
Oli muuten täällä nähtävissä ihan eksoottisia ruokiakin, eli grillattua Krokotiilia ja käärmeitäkin. Eine sano heti, että tähän ei jäädä edes syömään mitään muuta, joten paikka vaihtui heti.
|
Apua taivaalta - Osta Osta! |
Oli hummereita tarjolla ihan kadulla suoraan... Eikä kelpaa... No sitten vaan seuraavaan paikkaa....
|
Onx tää Golf-auto vai mikä? |
Onneksi ei ole tähän lajii hurahtanut, joten tällä kaaralla ois varmaan joutunut lähtee puttaamaan...
|
Riksalla? |
Kaverilla oli tolpalla sauhuttelutauko meneillään, joten eihän sitä voinut mennä häiritsemään... No kyllä me murkinaa löysimme, joten ei hätää eikä mitään. Kämpille koisimaan, jotta aamulla olisi hyvä mieli lähteä tutustumaan lisää tähän kaupunkiin...
Aamupalalla sitten katselimme tilannetta ja sää ei ainakaan silloin näyttänyt parempia puoliaan - ei edes vähääkään...
|
Aamun keli rannalle |
Tätä siinä sitten ihmettelimme, että mitäs tehdään. Päätimme, että katsotaan hieman ja laitetaan LG taas laulamaan sillä aikaa. Muutama tunti siinä sitten vierähti ja kas kummaa - säässähän tuli muutos...
|
Päivänpaiste? |
Enää ei meinannut edes ikkunasta ulos nähdä. Ei hyvää päivää ja yötä sentään. Tässä vaiheessa läppärille tuli muutakin käyttöä ku luurailla niillä piiip...piip... sivuilla ja päivitellä näitä blogin jorinoita. Aloitetaanpas tsekkaamaan Accuweatherin sivuilta miten tämä Vietnamin säätyyppi tulee olemaan tässä joulukuussa... Ei muuten hyvälle näyttänyt... Eikä näytä oikein missään täällä aasian kolkassa, mutta jostain se on aurinko löydettävä - ja lämpöä, jotta jaksaa taas...
Siinä se taas aika vierähti - koneella koko sateisen päivän, mutta eiköhän se kohta taas ala paistamaan... Yön yli kun nukutaan, niin aamusta viideltä ylös ja uusia tuulia kohti. On se vaan helppoa kuin heinänteko tää matkustaminen...
Aamusta sitten kamat kasaan ja menoksi. Kyyti oli odottamassa ja respan tyttönen meitä ohjaamassa, että kaikki meni niin kuin pitikin. Siinä sitten kyydissä Eine alkoi ihmettelemään, kun Nokian kännykkä näytti että suuntaamme pohjoiseen, eli juuri päinvastaiseen suuntaan kuin missä on lentokenttä. Kuskilta sitä kyselimme ja hän ei vaan taas osannut sanoa mitään. Me olimme etukäteen maksaneet kyydin lentokentälle ja kuitin annoin hänelle ja asia piti olla kunnossa. Jotenkin kuski sitten selvitti ja näytti meille, että "raining raining" ja "water". Noh, me jotenkin kuvittelimme, että kaipa siellä on sateiden myötä tuo suora tie sitten kentälle poikki. Kello tikitti kuin ydinpommi konsanaan ja meidän lento piti lähtevän 7:20... Kello oli 6:45, kun pääsimme taksista ulos kentällä. Siinä sitten kuski alkoi selittämään vielä, että maksakaa kyyti... Ei hyvää päivää sentään. Kauhea vääntö oli, että maksettu on jo etukäteen ja lopulta vaan sitten sanoimme, että kato se kuitti ja bye-bye. Ei se jannu peräänkään tullut...
No sitten kiireesti lähtöselvitystiskille ja siinä sitten selvittelimme, että meillä on vielä jatkolentokin Saigonista eteenpäin, että meneekös laukut perille suoraan, mutta ei. Ei taaskaan. Kumma juttu vaikka saman yhtiön koneella jatkolento ja vielä lippukin ostettu köntässä. No ei tuosta ihmeempiä. Eikus koneelle vaan kiireesti, jotta päästään pois sateesta... Siinä sitten lähtöportilla ihmettelimme, että mikäs on, kun ei mitään tapahdu. Lopulta selvisi odottelujen jälkeen, että koneen lähtöaikaa oli jostain syystä muutettu (selittivät huonoa keliä) neljällä tunnilla eteenpäin, joten meidän jatkolento menee persiilleen. Virkailijat ohjasivat meidät takaisin yhtiön myyntitiskille, jossa sitten saatiin uusi aika jatkolennolle. Helpotusta sekin...
Tässä vaan kun aikataulu repeää alkupäästä, niin loppupääki kärsii... Meillä oli jo sovittuna kuljetus määränpäässä hotellille kentältä, joten sekin meni uusiksi. Toki näppärästihän mä lontoolla siitä selvisin, vaikken mitään ymmärrä. Laittelin sähköpostilla sanoja sanojen perään ja asia kunnossa. Kuittaus tuli, että ei mitään hätää, että kyllä kuski jaksaa teitä odottaa kentällä...
Noh, tässä sitä Saigonin kaatosateisella lentokentällä Loungessa päivitellään vaan blogia. Meneehän se päivä näinkin. On punkkua lasissa ja eväät nautittuna. Tais meikäläinen päiväkännit ottaa sitten pitkästä aikaa punkun voimalla... Ymmille tuntuu valkkari myös kihahtavan kohta flunssaiseen nuppiin... Kohta siis odottaa meitä lento numero 31/2016. Jossei mitään ihmeitä tule vastaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti