Christchurchin rakennustyömaalla

Hi,

Täällä vaihtui vuoristomaisemat sitten täysin tasamaahan jo matkalla. Matkalla oikeastaan ei ollut mitään nähtävää, kun Tekapon 700 metrin korkeudesta laskeuduimme lähemmäs merenpintaa. Christchurchiin tultuamme läksimme katselemaan mitä on näkemistä kaupungissa ja koimme suuren järkytyksen. Kaupunki on yksi suuri rakennustyömaa. Siellä on vain harva rakennus valmiina ja kunnossa. Suurin osa on täysin pistetty uusiksi ja uudelleen rakentumassa. Luulis ainakin, että tässä maassa on jokaiselle rakennustyömiehelle riittävästi, jollei jopa liikaakin töitä tarjolla nyt. Tämä city ei vaan kuitenkaan nyt ole mitenkään viihtyisän oloinen, joten ei tänne kannata tulla, ihan vaan vinkiksi. Tai ainakaan me ei pikaisella visiitillä tästä saatu sellaista tunnetta aikaan, että onpa kiva paikka. Toisaalta on hyvä nähdä mitä tuollainen 2011 vuonna sattunut suuri maanjäristys voi saada aikaan. Kaupunki on nyt siis masentavan oloinen, mutta paikalliset eivät ole luovuttaneet, vaan halu saada loisto takaisin on selvästi nähtävissä.

Paikalliset "betoniporsaat" - muovista :) ja takana rakennustyömaa

Lissee raksaa... City täynnä tätä...

Pankkiautomaatti

Aika mielenkiintoista oli havaita se, että jossei muu auta, niin on kuitenkin peruspalvelut turvattava. Eli täällä järjestetään vaikkapa "kontilla" pankkiautomaatti ihmisten ilmoille. Lisäksi oli myös hienoa havaita, että kuselle ja paskalle ei tarvi tässä maassa mennä minne sattuu - tai siitä toimittamisesta mitään koskaan maksaa - toisin kuin meillä, jossa siitä ilosta pitää pulittaa aina jotain. Täällä maanjäristyksen runtelemassa kaupungissakin tuodaan ilmaisia wc-tiloja riittävästi jollain konstilla ja tässä tapauksessa kontilla ihan keskustaan. Olisi tässä oppia meillekin. Ja mikä on täällä näissä vessoissa ollut silmiinpistävää, niin ne on siistejä kaikki. Ei ole sotkettuja ja rikottuja, vaan ihan hyvässä kunnossa. Ja niitä siis löytyy joka kaupungista sekä myös tienvarsilta. Aina tulee matkanpäällä kylttejä, joissa on kuva vessoista ja levähdyspaikoista. Mahtavaa toimintaa.

Paikallinen turistikyyditys

Kävimme myös turistikyydissä, jonka reitti oppaan mukaan oli huomattavasti pidempi kuin piti. Tämän piti kestää 50min, mutta oli ehkä 15min ja se oli siinä se kierros. Syyksi paljastui edellinen maanjäristys, joka oli tehnyt tähänkin ratakierrokseen ilmeisesti jotain muutosta, joten tällä oli mentävä.

Piristystä löytyy myös päivään, katutaidetta on paljon

Ilta-ohjelma menikin sitten irkkumeiningin puolelle, The Dog nimisessä paikassa. Ihan vahingossa (joo uskokaa pois) satuimme tuohon paikkaan menemään päivän ekan puraisua (oliko vai ei?) hakemaan, ei kyllä se oli jo toka? Noh, ihan sama. Siinä sitten ekan aikana katselimme mainoskylttiä pöydällä, jossa kerrottiin 7:30pm nousevan lavalle paikallinen irkkubändi. Tuohon oli aikaa vielä puoltoista tuntia, joten "Vaiter" ja seuraavaa kohti... Siinä sitten pöytäämme tuli vanhempi pariskunta, jotka olivat Ausseja, Sydneystä (Paul&Mary). Olivat tosi mukavia ja siinähän tuo ilta vierähti heidän seurassa. Isäntä oli kotoisin Skotlannista (vai oliko irkku sittenkin :)), mutta Single Malt kelpasi hyvin, kun sellaiset kävin tiskiltä hakemassa. Rouva oli muuten suomalaisen Maijan ystävä vuosien takaa ja pyysi välittämään terveiset hänelle kun menemme takaisin kotiin. Tuli muuten kutsu heillekin käymään, kun saavumme Sydneyhin...

Irkkubändi lavalla ja vähän sohvallakin...