Kaikoura - Hylkeitä ja Delfiinejä

Kia Ora,

Täällä sitä ollaan kaksi päivää näiden merenelävien joukossa möllötelty. Toki eilen piti niitä syödäkin ns. myöhäisellä lounaalla, kun matkalla hylkeiden valtakunnasta tuli sopivasti vastaan katukeittiö, jossa oli tarjolla Grayfishii, eli paikallista Lobsteri (siis Hummeria). Kävelimme tuonne niemenkärkeen ja matkalla jo tuli vastaan väsynnyt matkaaja, joka oli varmaankin saanut kupunsa täyteen ja otti pikku päikkärit. Kumma kaveri oli, kun metrin päähän päästi ottaa kuvaa ja kuorsaus kuului.... Tämä yksilö oli ihan omassa paikassa missä ei ollut lähimainkaan muita.

Päiväunilla

Näitä Hylkeitä (Seal) löytyy sitten täältä vähän joka suunnalta ja ne tuntuvat elävän laumoissa. Osa hiukan kisailikin tuolla ja örisivät toisilleen. Aika vekkuileita olivat. Paikallinen näköalatasanne oli myös silmiä hivelevä, kun sinne oli tehty kiveyksistä polutkin ja niitä pitkin pystyi vaikkapa pyörätuolia tai lastenvankkureita työntelemään aina perille asti. Jotenkin tuntuu että näitä asioita on täällä mietitty. Ja parkkipaikallakin löytyi toki yleiset vessat, jotka olivat siisti ja sanomattakin kait selvää, että ne olivat ilmaiset.

Näkymä tasanteelta

Toisen päivän anti olikin sitten paikallisen tarjoajan turistirysään tutustuminen. Pikkainen takapakki tuli jo tänne tultaessa, kun kaikki "uimapaikat" oli jo täytettynä jopa parin viikon päähän, joten "vain" näkemään ja kuvaamaan mahtui Encounter Kaikouran Delfiini-risteilylle, jolla täällä oli yllättäen sitten myös monopoliasema. Hinta tuolle "vain" katselulle oli per nassu 90 dollaria, joten ei sekään ilmainen ollut. Artistit maksaa ja mentävä oli. 12:25 piti meidän olla ns. pick-up pisteessä toimistolla. Siinä olimme tunnetusti ajoissa, noin varttia yli 12 ja käkäilyksihän tuo meni. Pikkasen syletti, kun 12:30 oli kerrottu jutun alkavan, mutta ei mitään silloin todellakaan tapahtunut. Meni lähes puoleen kahteen, kunnes vihdoin olimme bussin kyydissä. Ensin kolmevarttia käkäilyä ja sitten mentiin auditorioon kuuntelee uimareille tarkoitettuja ohjeita, jotka eivät siis meitä edes koskeneet. Bussimatka ei kestänyt tuohon SouthBayn satamaan kuin 10min, joten ei paha rasti. Sitten jakauduimme kahteen eri paattiin ja ensimmäisenä oli ohjeistukset miten toimia ja mistä saa pelastus yms. tarvikkeet hätätilassa. Sitten menoksi. Puolen tunnin venematkan jälkeen alkoi sitten näkymään päivän tavoite, lauma Delfiinijä.

Delfiinit, siinä ne sitten ovat

Nyt mie hyppään...

Ota jo se kuva, mä oon tässä!

Hyljekin tuli taputtamaan esitykselle...

Täältä mä tuun, kuvaa jo!

Hyppään jo!

Loiskis ja molskis!

Albatrossikos myös halusi kuvaan mukkaa?

Tässä muutama otos niistä kaikista lähes 350 kuvan päivästä. Eihän toki tämmöinen ammattitaidoton mitään kuvata osaa, mutta perus kameralla ihan oon ihe tyytyväinen näihin otoksiin. Saahan sitä tulla jokkainen ihe kokkeillee miten helppoa tämä homma on :) Mainittakoot sekin, että ykä oli lähellä tulla Kankkuselle kyllää, sillä aallot olivat pirulliset. Ja kun tää pikkupurtilo pyssäytti johonkin, niin ne aallot kun löivät vähän mistä sattuu tota paattia, ni oli tosi ällöä. Eine laski, että noin 15 turistista kolmella tuli pitkää sylkeä.

Tyhmintä oli tämän turistirysän toiminta, josta annan vielä ainakin tripadvisoriin palautetta. Ei tuossa paatissa noteerattu eikä huomioitu millään tavalla "meitä" jotka olimme katselijoina mukana, mutta rahat kyllä kelpasivat. Mitään ohjeistusta missä ja miten kannattaisi meidän olla ei tullut ja uimareita kyllä höösättiin. Ja tuntui siltä, että tässä paatissa olimme vain kaikkien edessä ja tiellä. Selvästikin olisi syytä olla erikseen paatit katselemiseen ja kuvaamiseen. Sitten ne jotka viedään uimaan niin he ihan omassa kuljetuksessa.

Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. No ei nyt ihan noin.... Nähtiinpä se mitä haimmekin.