Hi Guys,
Safarin seitsemäs päivä ja taas Truckin kyytiin. Eipä tuota tiennyt etukäteen, että joka toinen päivä on erittäin rankka matkapäivä, sillä nytkin taas aamusta alkaen istuimme hikisessä kyydissä kuutisen tuntia seuraavaan majapaikkaan, Dragensbergiin. Heti vielä White Elephantin lähistöllä tuli vastaan Helmikanoja lauma.
 |
| Yksi monista Helmikanoista, lasinläpi kuvattuna |
 |
| Paikallista asumusta vauhdista kuvattuna |
Ajomatka palkittiin ja lopulta pääsimme "lähes" kohteeseemme, sillä meitä oli odottamassa autonvaihto hieman paremmilla maasto-ominaisuuksilla varustettuna. Loppumatka oli todellakin huonoa tietä, joten 4x4 oli vähintään oltava alla.
 |
| Meidän "maja" yhdessä Norjalaisten kanssa |
Tämä Lodge oli upealla paikalla noin, 1700metrissä merenpinnan yläpuolella. Täällä oli mökkejä, joissa oli jokaisessa kaksi huonetta ja keskellä oli kylpyhuone, joka oli siis jaettu. Upeat Lodget siis oli taas tarjolla, joten ei valittamista. Täällä oli myös baari, josta sai ostettua asialliseen hintaan myös viiniä, olutta ja väkeviä juomia. Matkapäivän rasituksen jälkeen illallinen ja muutama rentouttava juoma oli paikallaan. Seuraavana aamuna oli tiedossa talon tapaan valmistettu aamiainen, joten meidän oppaat saivat nyt siitä huilivuoron, niin kuin muistakin ruokatarjoiluista täällä. Aamupala oli asialliseen aikaan, joten vasta kahdeksalta oli se aamulla vuorossa, mitä luksusta... Tämän jälkeen oli sitten vuorossa patikointi reiluun 2000metriin, josta avautuu huikeat maisemat.
 |
| Matkan alkupään varoituskyltti... |
Alkutaipaleella oli varoitus, että reitti ylös on vaikea ja vaarallinen... Noh mennään katsomaan, niin sillä se sitten selviää.
 |
| Reitti ylös menee tuosta vasemmalta |
 |
| Tavoitetta piisaa... |
 |
| Vasta puolivälissä... |
 |
| Bushmans Painting |
 |
| Vanhoja kalliomaalauksia |
 |
| Paikallinen pöytävuori huomattavasti alempana jo |
Ylöskapuaminen oli loppuvaiheessa todellakin yhtä tuskaa. Siellä oli askelkorkus välillä aivan tolkuton ja osa petti alla ja taas välillä ei ollut mitään. Ja mikä kaikkein hienointa me olimme ilman mitään turvavarusteita matkassa, vain ns. kunnon jalkineet, eli ei sandaaleilla liikkeellä. Viimeiset noin 15-20 metriä ennen huippua me kipusimme kallioseinämää pitkin ylös - joo, luit ihan oikein kalliota pitkin ylös ja se ei todellakaan ollut järkevää silloin eikä edes nyt jälkeenpäin. Siinä kun ylin olisi lähtenyt lipeämään otteesta, niin olisi lihamuussia ollut alhaalla kotkille tarjolla.
 |
| Kotka odotti saalistaan herkeämättä... |
 |
| Tästä vaan ylös... |
 |
| Vuorenvalloittajan on nyt helppo hymyillä! |
Jesh, me teimme sen ja siis todellakin pääsimme tuskaisen reitin aina ylös asti. Maisemat olivat todella hulppeat sieltä, joten kyllä kannatti lähteä tämäkin kokemus hakemaan, vaikka pelko oli perseessä havaittavissa. Alla olevaa kuvaa zoomaamalla näkyy suht keskellä iso lauma lehmiä, joten siitä saa vähän korkeuseroa ehkäpä selville.
 |
| Matkaa on alas... |
Ylhäällä se sitten selvisi, että samaa reittiä pääsee alas ne jotka haluavat lähteä vielä iltapäivästä ratsastamaan, joten lähdettävä oli. Toinen vaihtoehto olisi ollut vielä neljän tunnin patikointi vuoren toiselle reunalle ja siellä oli tarjolla up-down-up-down vaarallinen reitti vielä lisäksi. Päätimme lähteä siis samaa kusista rastia alas. Jotenkin korkeanpaikankammon omaavalle tuo alaspäin meneminen oli vielä tuskaisempaa, joten wittuperkelesaatana pääsi pariin otteeseen kun piti pyllymäkeä laskea tuolaisessa kohdassa. Jos oisin etukäteen tiennyt tämän hulluuden olevan näin paha, niin en kyllä olisi ylös lähtenyt, mutta tehty mitä tehty.
Iltapäivän ohjelmassa oli sitten ratsastusta halukkaille. Norjalainen, Espen tuumasi kun hänen oli lähdettävä ratsastamaan, niin että enkö minä lähde myös. Kerroin, että lähden vain ottaa kuvia niin Espen totesi - Are You Chicken? :) Kot kot... ja antoi oman kameransa, että otan heistä myös sillä kuvia... Ratsastus kesti tunnin ja siinä he kiertelivät pitkin rotkojen reunamia ja pelloilla.
 |
| Eine ja yhtä hymyä... |
 |
| Espen ja Nanna |
 |
| Koko lauma, yhdessä koossa |
 |
| Meike |
 |
| Meike ja Brenda |
 |
| Dylan |
Päivän jälkeen hieman vapaata aikaa rentoutumiseen ja seitsemältä olikin jo sitten illallinen taas vuorossa ja asiaan kuuluvat rentouttavat nautintoaineet ja yöpuulle. Aamulla taas matka jatkuu ja nyt seuraavana kohteena on Dolphin Coast, eli pääsemme Intian valtameren rannalle ihastelemaan maisemia ja paikallisita hiekkarantoja. Hyvällä tuurilla voimme majapaikasta suoraan nähdä myös Delfiinejä, joten sitä sitten odottamaan vaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti