Amedin rannalla lötkötellään

Hi,

Täällä sitä nyt ollaan oltu jo viikko Amedin rannalla itä-Balilla. Hotelli on ollut loistava ja kelit myös. Ei oo tullut vettä taivaalta koko aikana, vaikkakin on sadekausi. Nyt tätä blogia kun aloin bungalowissa väsäämään ja valitsemaan kivoja kuvia tähän, niin alkoi sopivasti satamaan... Noh, se ei haittaa jos nyt heittää pikkaisen vettä, ellei sitten katto vuoda...

Täällä ei ole oikein tehty juurikaan mitään erikoista. Ollaan käyty tätä kylätietä itään sekä länteenpäin askeltamassa ja katselemassa näitä huimapäisiä skootteriajelijoita samalla. Toiset ajaa nätisti, kun taas toiset painavat menemään vihan riivaamina pitkin kapeaa ja kuoppaista väylää eteenpäin. Itse olemme siinä kahenvaiheilla, että vuokrataanko vai ei... Männessä näkkööpi.

Kylätie

Yhtenä aamuna nousimme ajoissa, siis jo puoli kuusi katsomaan auringonnousua. Silloin näkee myös lähellä sijaitsevan saaren eli Lombokin. Ja näin mekin sen silloin näimme. Aurinko nousi hieman ennen kuutta ja ennen auringonnousua näkyi selvästi Lombokin saari. Tuota saarta ei vaan päivällä näy lainkaan, kun aina on jotain pilveä sen verran edessä.

Lombok aamun sarastaessa

Toki auringonlaskukin on kuvattu paikalliselta sunset pointilta, jossa oli kyllä ihanteellinen paikka tätä katsomaan tehty. Pieni mäennyppylä, johon tehty ulkoilmabaari ja siitä oli hieno näkymä Balin korkeimmalle vuorelle - siis tulivuorelle Agung.

Agung, 3142m

Tässä oikeastaan maalliset kohokohdat toistaiseksi täältä Amedista. Ollaan vaan lojuttu altaalla ja kuunneltu veden pauhetta. Niin ja Gekkoa... Se pitää täällä jännää ääntä, aivan kuin sanoisi Gekko-Gekko. Tällä veitikalla on kiva keltainen läiskä kupeella...

Gekko

Yhtenä päivänä päästiin muuten näkemään Valas matkallaan rannan suuntaisesti. Harmi vaan, että siihen ei kameramies ehtinyt mukaan, mutta silmäparit kylläkin. Mä näin sen kahdesti tulevan osittain pintaan ja Eine kerran. Se ihanuus oli sitten siinä, mutta ei siinä kaikki. Ollaan miltei joka aamupäivä nähty Delfiinit myös tässä rannan tuntumassa. Ne eivät vaan ole niitä hyppyjä tuossa suorittaneet, joten se ihanuus on jäänyt näkemättä. Delfiinien kuvaaminen tuolta etäisyydeltäkin on jo mulle ihan turha juttu, kun niistä on huomattavasti parempia otoksia kymmenittäin - ja lähietäisyydeltä. Muistissakin vieläpä hyvin nuo hetket Uudesta-Seelannista.

Täällä Amedissa on muuten hyvät oltavat vesipedoille, eli meille. Hotellin rannasta suoraan avautuu koralliriutta, johon on mukava mennä snorklaamaan. Toki riuttojen nähtävyydet eivät vedä vertoja tuonne Fidzin saarille, jossa oli vedenalainen maailma aivan mahtava. Täällä tuli kuitenkin asiaan jo uutta ulottuvuutta, kun uima-altaassa tuli harjoiteltua snorkkelin kanssa sukeltamista syvyyksiin. Aiemmin tuli vain pinnalla kelluttua snorkkeli varmasti pinnan yläpuolella, mutta nyt on rohkaistu tässä kohtaa. Eihän tuo ollut paha rasti sitten lainkaan. Eikun keuhkot täyteen ilmaa ja syvyyksiin. Pinnalle tulon jälkeen puhallus snorkkeliin ja homma jatkuu taas. Ennen tuntui siltä, että mitä jos ja jos ja jos... Ja se meriveden vetäminen henkeen ja mitä jos ei ja joo, eiku en en en.

Mutta nyt kun tuosta rohkaistuin, niin Eine testasi hommaa myös onnistuneesti. Eli nyt ei oo mitään
ongelmaa tuossakaan. Toki te jotka tän ootte tehneet satoja kertoja niin siellä naureskelette, mutta aivan sama. On vaan kiva huomata ja oppia itsekin jotain uutta.

Kameraakin kokeilimme muuten tuollaisessa vedenpitävässä pussissa ja ottaa kuvia kaloista. Ei ole ihan helppoa hommaa, mutta muutama kuva jopa onnistui... Tässä lopuksi niitä...

Fisu

Fisu 2

Fisu 3

Neljäs

Viides ja pikku siniset

Tässä vasta alkusoittoa - ja ne joista edes joku onnistunut otos tuli. Tässä onkin sitten seuraaville päiville harrastusta, että onnistuu vedenalla ottamaan hyviä kuvia. On muuten niin, että kameran näytöstä kun ei nähnyt juurikaan mitään ja että kaikki on vain yhtä sameutta siinä, niin ota sitten kuvaa, kun et näe mistä otat. Niin, auttaisi tietty, jos ois rillit kuvissa joo... Mut eipä mulla ole vielä maskia, joissa olisi omat vahvuudet - heikkouksista puhumattakaan...

Lisää kuvia jahtaamaan on siis päästävä. Tulee siis kiireisiä päiviä Amedin rannan vesissä... Monesta jäi vielä otokset saamatta ja ehkä pitänee hankkia räpylät vielä jalkaan, niin on helpompi kamera handussa edetä vedenalaisessa maailmassa.

Noh, nyt on painuttava unten maille, ymmi jo kuorsaa... Yöllä tai siis puol yx on herätys... Ois tarkoitus lähteä katselemaan taas auringonnousua... Siitä sitten lisää ensi kerralla... Öitä!