Kiipeäminen Batur-tulivuorelle

Hi,

Joo, niin kuin eilen jo lupasin, niin näin siinä sitten kävi eli juuri puolenyön jälkeen ylös ja yhdeltä aamulla oli hotellilta lähtö kohti Batur-tulivuorta. Tuo vuori on viimeisten parinsadan vuoden aikana purkautunut yli 20 kertaa ja viimeksi tehnyt sen vuonna 2000. Lähihistorian pahin purkaus oli 1963, jonka jäljiltä on vieläkin nähtävissä laavajärvi. Hotellilta oli parin tunnin matka tuonne kiipeämisen lähtöpaikalle. Aikas zombiena tuli matkaa puoliunisena taitettua aivan pilkkopimeässä. Hotellilta saimme aamupalat mukaan sekä juomiset - ei tosin yhtään Bintangia ollut kassissa... höh, vettä vain.

Tuonne vuoren juurelle päästyämme oli oppaamme sitten vastassa. Häneltä löytyi taskulamppuja lainaan, mutta meillä oli omat. Opas jopa ihmetteli, kun laitoin LedLenserin tulille, että oonko tuon kantanut mukanani aina suomesta asti, johon totesin, että "tietysti".  Tuon valon avulla me kolme pääsimme aikas hyvinkin kapuamaan pilkkopimeässä ylös Baturin vuorelle, joka kohoaa aina 1717 metriä merenpinnan yläpuolelle. Ai niin.. Ei me muuten oltu täällä ihan kolmistaan, vaan kapuamaan oli tulossa monia, varmasti parisen sataa muutakin ihailemaan auringonnousua Balin korkeuksiin. Aluksi matka taittui suht nopeasti, kunnes lähestyttyämme huippua oli vaan yksinkertaisesti pidettävä enemmän lepotaukoja ja ottaa juomista - siis vettä. Pari tuntia aika lailla tasan meni kunnes päästiin tuonne ylös. Siellä oli pieni rakennelma ja tottakait paikalliset myymässä juomista ja jotain pientä purtavaa myös. Meillä oli omat eväät, joten ei tarvittu ostaa tällä kertaa mitään. Jäimme siis vain ja ainoastaan odottamaan auringonnousua...

Baturilta Agungin suuntaan

Kohde saavutettu ja ylös oli selvitty - ja selvinpäin. Olihan taas nousemista. Matka tänne ei nyt ollut ihan pahimmasta päästä, mutta irtokivet, sora ja hiekka tekivät ajoittain nosemisen liukkaaksi. Olihan toki eräälle lyhytjalkaiselle kanssamatkustajalle hieman laavarappuset välillä myös korkeita, joten hiki virtasi aina askel askeleelta enemmän ja enemmän...

Siinä se nyt on - auringonnousu!

Joo, tätä varten piti sitten yöunet taas menettää, että näki tuon ihanan pallon nousevan taivaanrannalle ja siitä sitten lämmittämään meitä. Kokemisen arvoinen juttuhan tämä oli, joten taas yksi merkkipaalu saavutettu tässä huikee2016-vuodessa. Näissä kuvissa muuten knoppitietona, että Lombokin saari on auringon vasemmalla puolella ja oikella takana on taas Balin korkein huippu - Mt. Agung, joka kohoaa jopa 3142 metriä merenpinnan yläpuolelle. Onneksi ei sinne lähdetty kapuamaan, sillä nousuun olisi mennyt huimat neljä tuntia.

Huipulla ollaan!

Niin, tämä Batur on muuten yhä voimissaan, mutta ei ainakaan tänään ole purkautunut - onneksi. Toki näimme monta kohtaa mistä koko ajan tuprutti savua, mutta täällä ei sentään rikki haissut niin kuin Rotoruassa, Uudessa-Seelannissa.

Tuprutaa se - usko pois!

Kraateri takana

Täällä oli sitten apinoita ihan vaivaksi asti ja parit koiratkin kävi viemässä varomattomien eväitä. Ja jos satuit vähänkin näyttää apinalle leivänpalaa, niin johan tuo tuli syömään sen vaikkapa olkapäälläsi istuen.

Anna jo sitä leipää...

Baturin kingi?

Mikäs tässä - aamuauringossa

Alas ois mentävä

Joo, kummallista taaskin, niin kuin aiemminkin, että ylös on jotenkin helpompaa kavuta, mutta alaspäin onkin taas omat haasteet. Toki alas päästiin reilussa tunnissa, eikä tarvinnut edes kierien tulla. Haastetta oli kuitenkin ja välillä Einen piti turvautua oppaan käteen... Huippu kaveri oli kyllä meidän opas kaikin puolin. Huolehti että me varmasti päästään perille turvallisesti.

Laavajärvi

Tuossa näkyy vielä tämä 1963 vuoden tuhoisan purkauksen aiheuttama laavajärvi.

Batur kaukaa

Tässä sitten Baturin kraatereista kuvaa hieman kauempaa. Tuolla sitä tuli sitten käytyä, kraaterin reunalla ja huipulla.

Näkymää kylätieltä

Paikallista koulukyytiä

Tai sitten näin...

Täällä nämä kuljetusmuodot ovat hieman ehkä vapaampia kuin meidän sääntösuomessa, vai mitä ootte mieltä? Noh, eteenpäin mentiin ja mekin selvittiin taas yhdestä reissusta hengissä. Katsotaan mitä seuraavat retket tuovat taas tullessaan. Niitä kohti siis nyt - tai pikemminkin öitä!