Mt. Cook

Kia ora!

Taas pari päivää meni autoillessa sekä majanvaihdoissa. Ensin Queenstownista siirtyminen illaksi Mt. Cookiin ja taas tänään siirtyminen sieltä Lake Tekapoon. Eli ei oikein ollut eilen aikaa ja voimia kirjuutella blogeja tai muutakaan. Ajamista oli eilen ihan riittävästi taas yhdelle päivälle ja muutamat pakolliset stopit kuvata maisemia ja lounastaa toki veivät aikansa, joten vajaa kuusi tuntia taas siirtyminen vei kaikkineensa. Twitzelissä oli hieno turkoosinvärinen järvi, jossa oli kalastus ja vesiurheilumahdollisuuksia todella paljon. Matkalla oli paljon muuten sadettajia pelloilla. Aika mittavan oloisia vekottimia ja todella siis pitkiä. Ei tuu näitä kyllä kotimaan pelloilla vastaan.

Sadettaja, useita satoja metrejä pitkä

Maisemat edelleen mahtavat matkalla. Tässäkin muutama kuva niistä, jotka vauhdista on otettu tuulilasin läpi.

Aivan kuin olisi kaksi kuvaa päällekkäin, mutta ei sittenkään.

Päivän kohde häämöttää, Mt. Cook, 3754m

Tuonne olisi lähemmäs sitten vielä päästävä. Tavoite on kova päivän ajokeikan jälkeen ja ensin kuitenkin majoittautuminen tehtävä, ennen retkeä sinne. Tuossa edessä on Lake Pukaki, joka oli merenpinnan yläpuolella noin reilu 500m. Mt. Cookin city town taas oli reilun 700m korkeudessa, josta sitten lähdimme tavoittelemaan ennen viittä patikointia lähelle Mt. Cook vuorta. Patikointi ei ollutkaan ihan iisi biisi, sillä autopaikoilta oli tuonne matkaa opastaulun mukaan 1,35tuntia ja matkan aikana tuuli aivan sairaasti. Siis jos suomessa valitamme joskus, että tuulee, niin täällä tuulee kaiken aikaa ja todella todella kovaa. Ei siis meinaa pystyssä pysyä sitten millään. Välillä tuntui, että lentoon oikeesti lähtee. Matkalla oli kolme pitkää riippusiltaa myös.

Yksi kolmesta joen ylittävästä riippusillasta (Hooker Bluff Bridge)

Matkalla oli tehty kakkosviitosella kunnon kulkureitit, että tuonne pääsee lähes kuka vaan vaikka pyörätuolilla. Pikkasen patikoinnin maku häviää kun näitä pitkin astelee, mutta eihän nämä kiiltonakakengissä kulkevat "kinukit" tänne muuten rahojaan kantaisi. Varmaankin kohta tulee asfaltoidut kulkuväylätkin noiden hiekkapolkujen tilalle. Saati että autotiet olisi ihan perille asti.

Kulkuväylää

Mutta kyllä kova työ taas palkittiin ja Mt. Cook vuori päästiin suhteellisen läheltä katsomaan. Harmi ettei missään kerrottu etäisyyttä huipulle, mutta onhan tuonne varmaankin tästä paikasta vielä matkaa useita kilometrejä. Kuvauspaikan edessä oli järvi, johon edessä oleva jäätikkö sulaa kaiken aikaa.

Siellä se on Mt. Cook

Hieman zoomia peliin...

Jäätikköä oli sitten majapaikan lähelläkin ja aamulla sieltä sitten pari kuvaa hostellin edestäkin tuli napattua.

Lähikuva jäätiköstä

Kävimme muuten kastautumassa tuossa paikallisessa turkoosin värisessä aivan ihanassa järvessä. Tosin se ihanuus karisi mielestä pois, kun siinä varvasta lähti uittamaan. Yhdestä oppaasta selvisi, että näiden järvien lämpötila on niinkin huikea kuin 8-10 astetta. Rantaakaan ei voi kehua. Se ei ole hiekkaranta, vaan kivikkoranta ja osa on terävää kiveä ja toiset pyöreämpää ja sekään ei ole kiva jalan alla.

Pirun kylmää, nelivedolla äkkiä pois...

Tästä sitten aamu-uinnin jälkeen matka kohti Lake Tekapon kylää ja siellä olevaa majapaikkaa. Mars matkaan siis.