Taupo ja Napier

Hi,

Täällä nyt Napierin yha-hostelillissa naputtelen tarinaa menneistä parista päivästä. Päivät ovat olleet vain ja ainoastaan ajamista paikasta toiseen, koska näistä paikoista ei ole mitään erityisempää kerrottavaa edes jälkipolville. Jos siis tänne joskus suuntaat matkasi, ei ole syytä näihin mielestäni pysähtyä. Matkalla on toki aina nähtävää, mutta onko nämä näkymät kerran näheenä sitten jotain mitä haluat nähdä aina joka mutkan ja mäen jälkeen uudestaan? Ovat toki hienoja näkymiä ja kummallista on se, että kaikki mäet ja nyppylät ovat niin hyvin hoidettuja. Kuka näitä oikein hoitaa, että ovat näin siisteinä? No se selviää kyllä kun tuut tänne ja katselet, sillä koko ajan näet lampaita ja lihakarjaa isoina ja pienempinä laumoina pitkin tienvarsia. Vielä ei ole tiellä olleet tukkeena, vaikka niistäkin on ollut monia varoituksia matkamme varrella.

Normipäivä - normimaisema - NZ

Taupossa ei ollut mitään erikoista "nähtävää", tai olihan siinä sellainen Huka Falls, joka on siis paikallinen Iguassu, mutta siihen nähden voisi sanoa, että se on koski, eikä mikään vesiputous. Vai mitä olet mieltä itse tästä?

Huka Falls Jet risteily

Tossa korkeusero näkyy putoksen ja joen välissä, eli pikkuinen pudotus vain kyseessä. Tähän turistirysään ei satsattu pennosia lainkaan, eikä edes käyty kysyy mitä lie tuossa donitsien pyöritys olisi maksanut. Samaten tuolla Huka Fallsin mestassa oli tarjolla "erittäin" hienoja aktiviteettaja, vaivaiseen noin 30dollarin hintaa per nassu, johon olisi kuulunut rapujen kalastus lehmän lihalla tai sitten olisi voinut antaa pikku rapujen puhdistaa varpaanvälit jne. Ai niin, oishan sitä voinut yrittää golf palloja lyödä reikään hole in one tyyliin ja voittaa kahisevaa. Toki siell näytti vinosilmiä olevan jonossa kokeilemassa, sellaisetkin pukupellet, jotka eivät olisi osuneet ees lehmän kokoiseen palloon...

Meille ei siis nämä turistirysät kelvanneet vaan pihi luonne iski ja jatkoimme matkaa kohti Taupon yha hostellia.

Hillitön kurvi, eikus putous, vai mitä?

Taupossa majoittautuminen ja sitten katsomaan Lake Taupo ja sen ranta. Olihan tuossa jonkinlainen biitsi, mutta eipä houkutellut meitä tuo ranta, vaan enemmän paikallinen juottola ja sen Golden Lager... Päivän puraisun jälkeen oli taas virtaa lähteä kauppaan ja tekemään sapuskaa rinnan alle. Väsäsimme kalaa pannulla ja vihannekset hörystämällä. Tämän alas sai vain kun otti paikallista Sauvignon Blancia pullollisen kitusiin kyytipoikana, hah - ei vaineskaan, koska kala oli pirun hyvää...

Ilta tuli ja kuu tuli ikuistettua "väärinpäin"

Aamusesta kamat taas kasaa ja arpomaan mitä kautta tänään ajaa ja kuka - siis mihin? No, pienen mietinnän jälkeen jätimme Taphie - Napier tien väliin, kun aina on niin kiire... joten menimme suoraan reittiä Tauposta Napieriin. Olihan tässäkin jotain matkalla nähtävää, mutta itse Napierin nähtävyydet taisi jäädä vähäiseksi, joten matkaan olisi kannattanut sittenkin panostaa eikä vain aikaan. Olihan tuolla matkalla jotain pientä näkemistä toki, mutta ei erikoista. Yksi vesiputos löytyi myös matkalla, joten se oli enemmän putos kuin tuo Huka Falls.

Napierin hostelliin päästyämme kävimme katsastamassa paikallisinen biitsin. Ei ihan hiekkarantaa vaan löytynyt, vaan enemmänkin kivikkoista, toki ei mitään sepeliä kuitenkaan tullut vastaan. Ei siis sitä mitä normisti hiekkarannalta odotetaan. Eikä muuten hiustenkuivaajaa tarvinnut tuossa uimisen jälkeen, kun meinasi tukka lähtee päästä samantien.

Ja taas, niin kuin muinakin päivinä on ollut kaavana, ensin kuppilaan päivän lageria etsimään ja kaupan kautta kokkaamaan hostellille. Ja taas saa sellaista ruokaa mistä kannattaa maksaa. Kunnon pihvifileet pannulle sopivilla mausteilla ja siitä se gurmee valmistuu. Tietty pihvin kyytipoikana sopivat höyrystetyt vihannekset ja eihän kunnon punkkua sovi tästä unhoittaa, joten kaupasta löytyi paikallinen Hawke´s Bayn Montana, Merlot-Cabernet sauvignon hintaan 7,99dollaria. Siinä kokkaamisen ohessa tuli reissun kolmas suomalainen kattoo ja tuumas, "arvasin", ootte ekat suomalaiset tällä reissulla.. :) Eli meidän kolmas suomalainen meidän reissullamme tuli nyt vastaan. Siinä muuten pari tyyppiä katteli ku laitoin kunnon pihvit pannulle, että mitä ne duunaa, mut taisivat olla positiivisesti ihmeissään ja katselivat ns. kokin pyyhettäkin olallani :) Mut eivät ne turhaa siinä siis kuolanneet, kun pihvi oli sairaan hyvä.

Huomenna on sitten matka taas jatkumassa. Suuntana nyt Wellington, jossa ollaan taas hotellin armoilla eikä pääse ite tekee sapuskaa. Joutuu siis tyytymään ravintolan anteihin. Oiskohan tuolla tarjolla jotain Lobsteria... tai muuta herkkua merestä?